2010/08/20

Perhevalmennus osa. 2

Sieltä se koko valmennuksen pelottavin osio sitten tuli: synnytys.

Minä en ole uhrannut ajatustakaan synnyttämiselle tai sen miettimiselle. En aio stressata sitä, kyllä luonto hoitaa sen alta pois, kun sen aika tulee. En ole miettinyt kivunlievityksiäkään yhtään, mutta eiköhän ne neuvolassa räätälöi jonkinlaista suunnitelmaa ja pitäähän synnytysosastolle varata tutustumiskäyntiaikakin. Valmennuksessamme, kaikilla ( jopa nyt juuri tulleilla uusilla ) on laskettu aika aikaisemmin, kuin minulla. Olen ainut joulumasu ja mahani on selvästi pienin. Mutta aww niitä lokamasuja, kun viikkoja alkaa olla niillä se yli 30 ja pyöreät vauvamahat paistaa kilomerien päähän. Herkistelläänkö vai herkistelläänkö?




Mulla on viime päivinä ollut armottomia selkäkipuja ja jopa niin paljon, että olen joutunut jäämään koulusta pois. Alaselkään kohdistuva rasitus on yksinkertaisesti kauheaa koettavaa ja eilenkin koitettiin pakastevihanneksilla helpottaa sitä polttelua ja jomotusta. Lopuksi turvauduttiin Litalginiin, joita lääkäri minulle määräsi. Itse en pahemmin kannata niiden syömistä, sillä pakkausselosteessa lukee melko selvästi, että ei raskaanaoleville. Jos pillerin ottaa illalla on aamulla ihan pöhnäinen ja kipeä olo. ( till exempel tämä aamu )

Tukiliivin ostaminen on nyt suuressa harkinnassa mutta niiden hinnat hipovat pilviä.. Muita helppoja kotikonsteja välttää selkäsärkyä, kuin pakastevihannekset?




En tiedä johtuuko tämä eilisestä valmennuksesta vai lääkkeistä, mutta näin viime yönä kahdesti unta siitä, että meidän pieni syntyi. Ensimmäisessä unessa hän ei selvinnyt ja kukaan ei huomioinut minua tai sitä itkua ja raivoa unessa. Olin menettänyt lapsen ja ketään ei kiinnostanut.

Heräsin sitten itkuuni ja käperryin Markon syliin nyyhkyttämään, kun en oikein tajunnut sitä, että se oli vain unta. Markon piti monesti vakuutella, että kaikki olisi hyvin.

Toisessa unessa lapsi syntyi alle kilon painoisena mutta hengissä ja minä en tuntenut minkäänlaisia tunteita sitä kohtaan aluksi. Joku muu oli sen jo nimennyt jollain muulla nimellä ja kaikki muut saivat hoitaa sitä paitsi minä.

Kummallisen pöhnäinen olo vaihteeksi..

4 kommenttia:

  1. kaikki mun raskaana olevat tutut on saanu tukiliivin lainaan tk:sta tai neuvolasta. Kannattaa kysellä sieltä ennen kun ostaa jotain superkallista :)

    ps. oot suloinen :)

    VastaaPoista
  2. Tuosta selkäkivusta. Kannattaa kokeilla sellasta mikrossa lämmitettävää jyvätyynyä.
    Itelläni toimi, tosin se oli mukana synnytyksen aikana supistuksien helpotukseen, joka heijostui selkäkipuihin.

    VastaaPoista
  3. Moikka! Pakko kysyä tyhmä kysymys; eikö satu vatsaan kun makaa noin mahallaan? Kun sulla kuitenki jonkinmoinen vauvamasu jo on :) eikä se lapsi meekkään jotenkin "littanaan"? :D

    Mä oon nähny hirveän useesti unta, että oon raskaana, tai että meillä (miehellä ja mulla) on pienen pieni vauva. sitten ku herään ni oon ihan sekasin, että mikä olikaan oikeeta elämää ja mikä unta... Ne unet on niin todentuntusia! :/

    oot kaunis! :)

    VastaaPoista
  4. joo minäkin suosittelisin sitä jyvätyynyä, se auttaa niskakivuista selkäkipuun ja kaikkeen siitä väliltä! ;-)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...