Hyvä teko?

En ole nyt aivan varma ( anteeksi tämä orastava dementia..? ), onko täällä blogissakin vilahtanut ajatukseni ja kiinnostukseni sellaiseen asiaan, kuin munasolujen luovuttamiseen. Luin aiheesta pari lehtijuttua ja selailin loput tiedot googlettamalla ja olen vakaasti sitä mieltä, että jahka olen synnyttänyt ja lopettanut imettämisen ja minut osoitetaan testeillä terveeksi ja kykeneväksi niin minä aion kokeilla hommaa kerran.

Me tiedämme, että Suomessa on valtavasti lapsettomuudesta kärsiviä pariskuntia ja yksineläjiä, jotenka olisi suuri kunnia päästä auttamaan ihmisiä hädässä, eikä loppujen lopuksi vaivakaan näyttäisi olevan suuri. Tietysti vaivasta saa rahallisen korvauksen, mutta kuka nyt loppujen lopuksi tekisi tätä pelkästään rahan takia..

Avaclinic kertoo asiasta näin.

Tällä hetkellä noita juttuja lukiessani ja muutaman omakohtaisen tarinan luettuani uskon, että voisin ihan tosissani harkita luovuttamista. Tietysti muutama hieman epämiellyttävä kohta karmaisee jo nyt mm. itsensä piikittäminen hormooneilla ja munasolujen kaavinta lopuksi. Mutta ihan vain ajatuksena, olisin kiinnostunut..

Onko kellään lukijalla kokemusta asiasta?

Ja siis miettikää sitä ilon määrää, mitä voisi saada tuotettua toisille ihmisille? :D ajatuksestakin tulee jo hyvä fiilis itselleen.