2010/11/29

Uuteen viikkoon



Hei ja tervetuloa seuraamaan uutta puuduttavaa viikkoa Epätodelliseen Todellisuuteen.

Kuten varmaan huomaatte, niin minun laskuristani ( se ylisöpö tossa profiilin alapuolella <3 ) ovat päivät huvenneet aika pieniin lukemiin ja minun odottaminen..No se on jo melko malttamatonta ( muistuu elävästi mieleen, kun penskana odotti joulua tai synttäreitä..). The Day koittaa siis viikon ja 1 päivän päästä, mutta olen jo asennoitunut siihen, että tuskin vielä silloinkaan ollaan tulossa. ( Että mikä ihme se Markon veikkaus "pari viikkoa etuajassa" oikein oli?! ) Olen niin sitä mieltä, että kaikki on valmista, koti on valmis ja vauvakin melko valmis paketti ( ja vanhemmat myös..), joten tervetuloa tänne pikkuinen! Olet niin tervetullut oikeasti.

Vastaukseksi tuohon alkoi pieni rimpuilla mahassa kovasti. Varmaan tarttui tiukemmin kiinni. " En tasan tuu vielä!"


Jouluverhot

Ulkona on pakkasta, minulla ei ole kunnollisia talvivaatteita, joten sisällä pysytellään. Ja jostain typerästä syystä haluaisin ulos. Ironista..

Itsetuntokriisi pakotti piilottamaan vaa`an, etten rumppaisi sillä koko ajan. Seuraavan kerran sitten, kun kotiudun sairaalasta. Ihan vain henkisen hyvinvoinnin turvaamiseksi näille viimeisille viikoille. Muutenkin pitäisi kuunnella kehoaan enemmän, se viestittää kyllä, jos joku on pielessä. Ensinnäkään en syö, ellen tunne nälkää, nukun silloin, kun nukuttaa ja kuuntelen muita tarpeita. Vaatetta päälle, kun on kylmä, rasvaa iholle, kun se edes tuntuu, että se ehkä tarvitsisi sitä.

Elämä on kaunista ja kaikki suht mieluisaa. Markon sylissä olisi ihana nukkua tuntitolkulla pidempään, mutta se joutuu heräämään aikaisin kouluun. Elämä on nyt ( vielä ) melko seesteistä ja itsekin mietin, miksi haluan Mapun syntyvän hetimiten. Onhan meillä kivaa kahdestaankin. Jos vielä muutama päivä..

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä postaus. Ainakin hetkeksi.

6 kommenttia:

  1. Iiiiihana masukuva! Hitsi kun aika on vierähtänyt vauhdilla. Ja sit matelee tää loppuaika :) Mutta lepäilkää toistenne kainaloissa. Toivottavasti h-hetki on pian.

    Ps. vaa'an piilotus on varmaan ihan hyvä idea. Mitäpä niillä numeroilla. Ja oon kehon kuuntelusta niin samaa mieltä. Ehkä sekin, että sun tekee mieli pihalle, niin kertoo siitä, että keho tarvii happee ja mieli virkistystä. :) Pyydä joltain lainaan joku iso takki!

    Täällä päin on -17C hrrr. Ei paljoo kyl huvita, vaik on eri paksuisia talvitakkeja naulakossa.

    <3 Leppoisaa maanantaipäivää!

    VastaaPoista
  2. Ihana masu :)
    Juu, piilota vaan se puntari, lupaan että paino on jo viikko synnytyksestä huomattavasti pienempi! Itellä oli viikko synnytyksestä -11kg ;P

    Ja pakkasta piisaa, täällä kainuussa -22 O_O Joten siksipä päätin etten varmasti ole kouluun tarpomassa tossa säässä, kohtuutonta :D

    Voimia viimeisiin viikkoihin :)

    VastaaPoista
  3. Samoilla viikoilla mennään ja kuten postasin, neuvolassa ei ollut merkkejä edes kiinnittymisestä... mut kyl tää vielä menee! Aurinko paistaa ja munhan on "pakko" ulkoilla kun on tuo koira. Mutta kyllähän tää tylsäks kävis ellei ois mitään touhua. Ostin loppusyksystä Ellokselta "jokasään toppatakin", joka on normaalikoostaan (36) ja vartaloa myötäilevästä mitoituksestaan huolimatta mennyt vieläkin päälle. Toppahousut onkin sit Prismasta ja kokoa 44 :D Ja mulla on kauheet mummotöppötoppakengät - inhoan palelua, joten huu keers...

    Mulla ei oo koskaan vaakaa ollutkaan joten painonvahtiminen tapahtuu pelkästään neuvolassa. Nyt olikin sit tullut roimemmin mut en välitä, koska olen muuten voinut hyvin. Kyl ne lähteekin ne kilot.

    Pitäs jaksaa purkaa kamerasta kuvat, mulla ois masusta viikonloppuna otettu tosi epämuotoinen kuva... ei yhtään noin nätti kuin tuo sun maha!

    VastaaPoista
  4. Vaikka olo olis malttamaton, ajattele että joka päivä masussa lisää tekee vauvan valmiimmaksi tähän maailmaan. Joo, ei paljoa lohduta... t. 2 viikkoa yli ja sitteki leikkauksella ;)

    VastaaPoista
  5. Muistan niin selvästi ton malttamattomuuden, se oli niin perseestä :p Eikä siihen oikeestaan auttanu mikään muu kun se syntymä. Toivottavasti ei nyt kauheesti menis yli ja yritä nauttia näistä viimeisistä kahdenkeskisistä hetkistä Markon kanssa (helpommin sanottu kun tehty :p)

    VastaaPoista
  6. Suosittelen porraskiipijöille repun tai liinan hankintaa ellei löydy jo =D T: Sandra

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...