2011/04/22

Poikani pienoinen


Rakas Mikael!

Jo vuosi sitten sinua odottaessani, tiesin jotenkin, miten ihana lapsi sinä olet. Vaikka en ollut sinua koskaan tavannutkaan, niin podin ikävää, suunnatonta kaipuuta viimeisillä viikoilla. Halusin niin malttamattomasti tutustua sinuun.
Olet kasvattanut minusta hyvän äidin. Epäilyksistä huolimatta.
Opettanut minulle kärsivällisyyttä ja toisen tarpeiden huomioimista paremmin.
Olen sinnikkäämpi ihminen. Vahvempi ihminen, kuin ennen.
Minun ja isin sydän sulaa joka kerta, kun katsot ja hymyilet meille. Naurat ja kujerrat. Otat käsistämme kiinni ja työnnät ne suuhun. Olet vain niin ihana, että on pakko halailla ja pussailla paljon.

Näytät isäukoltasi mutta olet luonteeltasi hieman hillitympi versio äidistäsi.
Olet yhtä hymyä ja osoitat mielipiteesi selvästi. Turhaudut helposti, mutta isin sylissä on parasta olla.
Ääntäkin sinusta lähtee, joudumme varmasti ottamaan tulevaisuudessa usein yhteen, jos olet edes puoliksikaan yhtä itsepäinen, kuin minä.

Vaikka tuskin ymmärräkään, niin sitä rakkauden määrää, mitä sinä olet tähän taloon tuonut, on vaikea mitata millään.  Tahdomme sanoa sinulle joka päivä, että rakastamme sinua mielettömän paljon.
Vaikka yhteinen taipaleemme on ollut vasta muutaman kuukauden mittainen, niin tiedän, että olet korvaamaton ihminen.

Olisi ollut virhe, jos et olisikaan saanut syntyä tänne.




9 kommenttia:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...