Viimeinen kolmannes?

Rv 27+0, nytkö se viimeinen kolmannes alkaa? Mihin tää aika katoaa?
Toisaalta voisin pikakelata tän elämän tonne tammikuulle, silloin meillä viimeistään pieni odotettu nyytti kotona. Tahdon mun vauvan nyt heti kotiin tänne rakkaittensa luokse, olen jo nyt lopen kyllästynyt raskauteen ja tiedän, että tämä toistaa itseään, mutta olen katkeroitunut jo niin tähän, että muut pystyvät raskaudesta nauttimaan ja minä en, että olen lakannut ajattelemasta koko asiaa. Tähän vaikuttaa myös se, että tulee synnytys väkisin koko ajan mieleen. Vauva on varmasti aivan yhtä ihana ja rakas, kuin Mikaelkin, mutta olen vihdoin alleviivannut sen, että tämä tosiaan on viimeinen raskauteni, en kestä tätä oloa enää yhtään. Toinen kolmannes jäi mieleenainoastaan närästyksenä ja selkäkipuna.

Eli se ihana ja kultainen keskiraskaus karkasi taas käsistä, joten tämä tuska vaan pahenee loppua kohti. Otin masukuvankin aamulla, mutta maha oli aivan karsean näköinen, muoto oli muuttunut tosi hurjasti ja itku pääsi, kun en " onnistunutta " kuvaa saanut. Saatte tyytyä tähän kuvaan, missä on turvallisesti vaatteet päällä.

rv 27+0

Nää raskausaiheiset postaukset vaikuttavat itsestänikin masentavilta, mutta hyvähän kaikki tuntemukset on rehellisesti kirjata ylös, sillä sitten, kun jälkeenpäin iskee vauvakuume, niin luen jokaisn tekstin huolella ja tunteella läpi. Tähän en enää vapaaehtoisesti ryhtyisi, vaikka joskus haluaisinkin kolmannen lapsen. Jos sellainen on pakko saada täydentämään meidän onnea, niin adoptoidaan kyllä sitten. Olo on masentunut syksystä ja sitten tästä raskaudesta, syön suruuni ja eristäydyn ihmisistä, täällä Kuopiossa on yksinäistä, mutta yhden uuden kaverin olen onneksi saanut ( <3 Sanni ).

Typerä stressihuuliherpes, typerä Markon silmätulehdus ja typerä Mikaelin kuiva iho ( käydään näyttämässä neuvolassa ). Ihana Allu on ollut täällä koko viikonlopun naurattamassa lasta, vaikka jostain syystä Mikael on sanonut " hullu eno suihkuun! ".Onneksi maanantaina saadaan Savonlinnasta lisää vieraita ja käydään Ikeassa, voisin myös aloittaa listaamaan isyyspakkaukseen tarvittavat osat, suunnitella joululahjat ja -kortit ja siivota varaston. Kaiessa kurjuudessaankin tää elämä on aika ihanaa.

Ps. Mikael on oppinut laulamaan!! Suurimmat hitit Leijonanmetsästyksen jälkeen ovat " puupa pete, kaikee kookee " ja " Timppa, hei timppa!!..Timppaaa ", ihana lauluääni <3