2012/11/04

Pikainen vastaus


Miksi tehdä lapsia jos ei "uskalla" synnyttää luonnollisesti alakautta... en ymmärrä, en. Erikseen on tietysti sektio vauvan ja äidin hengen pitimiksi tehtynä, mutta että SIKSI KOSKA ÄITIÄ PELOTTAA. en kertakaikkiaan käsitä moista, riskit on paljon suuremmat kuin alakautta synnyttäessä. imetyskin lähtee useammin paremmin käyntiin kun ei tehdä turhaa sektiota..


Se on minusta ikävää ettet ymmärrä, ei sinun onneksi ole pakko tässä vapaassa maassa. En minäkään ymmärrä pedofiilejä tai kauheaa homovastaisuutta. Voin kuitenkin hieman yrittää valaista omaa mielipidettäni tähän.
Oletko sinä koskaan pelännyt mitään niin, että se vie elämältäsi melkein koko pohjan? Minun on kuitenkin pakko saada tämä toinenkin lapsi ulos mahasta jollain tavalla. Pelko on vasta ilmennyt tämän raskauden aikana, kyllähän minä alkuraskaudessa kuvittelin pystyväni alateitse synnyttämään, nyt olen lähes 100% varma etten pysty.
Minusta ei ole kauhean reilua, että minun pitäisi pelkojeni takia luopua maailman suurimmasta asiasta eli äitiydestä. Pelkosektio on vaihtoehto ja niitä tehdään Suomessa, koska minusta olisi ainakin ihan hölmöä luopua unelmasta olla äiti vain sen takia, että en uskalla synnyttää. Alatiesynnytyksessä on myös tietysti riskinsä ja olen kyllä sektionkin riskeistä erittäin tietoinen. Ja muuten kyllä koin, että imetyskin siitä ihan kivasti lähti käyntiin, vaikka esikoinenkin on leikattu.
Sitäpaitsi, olen halunnut kaksi lasta aina mutta se ALATIESYNNYTYS JA SEN EPÄONNISTUMINEN sen pelon synnytystä kohtaan on luonut. Kyllä, vaadin oikein vaatimalla tämän "turhan sektion" ja sinä voit sitten synnyttää alakautta ( mikäli olet nainen ja teet lapsia ), kaikki voittavat.


29 kommenttia:

  1. Anonyymi on hyvä ja lähettää samaisen viestin pelkopolille, niin saa varmasti täydellisen vastauksen esittämäänsä asiaan. haha, kaikkea sitä. Tsemppiä Sini! ymmärrän hyvin pelkosi ja kaikki varmasti järjestyy hyvin! <3 Mikaelille terkkuja ja mahamöyrijälle!

    -Tiina

    VastaaPoista
  2. Kyseiseltä anonyymiltä on tainnut jäädä huomaamatta, ettei niitä sektioita tehdä "huvikseen" kovin helposti. Ei sektiota saa sillä että kerran neuvolassa ilmoittaa että "mä muuten otan sit sektion". Ja jos pahasti synnytyspelkoisen pistää väkisin synnyttmämään alakautta, niin se voi kyllä olla oikeasti vaarallista koska äiti voi mennä "lukkoon" eikä yksinkertaisesti saa puserrettua sitä vauvaa pihalle. Että eiköhän se ole kaikkien kannalta parasta tehdä se pelkosektio jos siihen oikeasti tarvetta on (ja varmaan tässä tapauksessa ainakin on, etenkin kun Sinillä ON jo kokemusta alatiesynnytyksen yrityksestä ettei se pelko ihan tuulesta temmattu ole).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, itselleni särähti silmiin anonyymin kommentissa tuo sana " turha ", vaikken yleensä pikkujuttuihin tartu. Sektio näyttäs olevan välttämätön minun oman mielenterveyteni kannalta ja silloin se ei todellakaan ole " turha ". :)

      Poista
  3. tekisit postauksen meikeistäsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä tulisi hyvin hyvin turha postaus sillä meikkaan aika vähän nykyiseltään.

      Poista
  4. Täällä hätäsektion jälkeinen suunniteltu pelkosektio. Ensimmäinen lapsi kuoli enkä olisi voinut kuvitella alatiesynnytystä sen jälkeen. Toki riskejä on, mutta omalla kohdallani toivuin loistavasti ja imetys käynnistyi hyvin. Ja joskus olen sanonut, että mieluummin 30 tikkiä mahassa ko alakerrassa ja hirveet, joskus elinikäset vammat sinne.

    Sini, sinulla on oikeus pelkosektioon. Pysy vain kovana ja uskalla vaatia. Meidän esikoinen kuoli KYSissä ja parin vuoden päästä pitäisi muuttaa kuopioon, kauhistuttaa ajatuskin että joutuisin kolmannen lapseni synnyttämään siellä. Muistot on liian vahvat.

    Mirgga

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan vilpittömästi osaa!
      Sinulla se vasta on ollut kokemus takanba, paljon lämpimiä ajatuksia sinne sinulle ja perheellesi.
      Ymmärrän, ettei KYS varmastikaan ole se paikka missä ihan ekana tahtoisit synnyttää.

      Hirveästi kaikkea hyvää Mirgga!

      Poista
  5. Miusta se vois olla melko vaarallistakin ehkä jos pelkää kuollakseen ja laitetaan synnyttämään sillä tavalla mitä nimenomaan pelkää. Nimittäin uskoisin että äiti pistäisi siinä vaiheessa vastaan mitä kohtaa pelkää kaikkein eniten eli yleensä se ponnistusvaihe varmaan. Ja siitä ei kamalan hyvää seuraisi.. Eli miusta on ihan hyväkin juttu että on olemassa toinenkin vaihtoehto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Jonnaa. Oon kuullut kahdesta synnytyksestä, jossa pelkäävä äiti meni täysin paniikkiin alatiesynnytyksessä. Hysteerinen äiti yleensä joko ponnistaa jatkuvasti vailla suuntaa tai yksinkertaisesti menee lukkoon ja kieltäytyy täysin ponnistamasta, jolloin on vaaraksi lapselle enemmän, kuin yksikään sektio. Toisessa pelkoalatiesynnytyksessä lapsi syntyikin huonoin pistein hapenpuutteen takia imukupin avustuksella, kun äiti väsyi paniikin takia.

      Kannattaa siis välillä miettiä mitä sanoo! Itse en pelkää ja olen myös synnyttänyt normaalisti alateitse ja se oli ns. unelmasynnytys muutamaa seikkaa lukuunottamatta. Silti kannatan pelkosektiota. Tule anonyymi kertomaan lisää, kun oma synnytyksesi menee mönkään ja tai omaat jonkun elämäniloa vievän pelon.

      Poista
    2. Minulle kävi juuri kuten Mirka kirjoitti. En ollut tarpeeksi vahva vaatiakseni pelkosektiota joten ponnistusvaiheen koittaessa menin paniikkiin ja en uskaltanutkaan ponnistaa. Se oli elämäni kamalin tunne sillä ponnistustarve oli kova, mutta en silti uskaltanut ponnistaa. Lopulta lääkäri joutui ottamaan imukupin avuksi jotta lapsi saataisiin ulos. Joten minäkin kannatan ehdottomasti pelkosektiota!

      Poista
    3. En osaa sanoa miten paikkaansapitäviä tutkimuksia internetissä on, mutta kuulemma se stressi, mitä tässä koen on jo itsessään vauvalle vaarallista ja varmistus synnytystapaan saisi varmasti minutkin rauhoittumaan ja ennenkaikkea nauttimaan loppuajasata.
      Ja kyllä, toivoin, että pelkopoli olisi saanut mieleni muuttumaan synnytystä kohtaan, mutta ei. :)

      Kiitos teille!

      Poista
  6. Ja jos yhtään osais lukee näitä Sinin kirjoituksia, niin kuka tahansa näkee kyllä, että Sinin pelko on aito ja sektio on silloin paras vaihtoehto.

    Itse pelkäsin erittäin huonosti menneen ekan synnytyksen (päättyi kiireiseen sektioon) jälkeen tätä toista niin paljon, että kesti aikansa ennenkun uskalsin tulla raskaaksi. Kun Sininkin tapauksessa taustalla on rankka ensisynnytys, niin olisko muka jotenkin parempi että hänet pantaisiin ensin kärsimään jännitys ja pelko, sitten tuskainen yritys ja lopulta on hyvinkin suuri riski siihen, että tilanteen pahentuessa Sini on shokissa, lapsen tila heikkenee, apukeinoja (mm. oksitosiini) ei oikein voi käyttää aiemman sektion vuoksi ja sitten mennäänkin hätäsektioon, jossa on hengenlähtö lähellä kaikilla? Eiku unohdinkin, että se on vaan niin paljon jalompaa jos se lapsi syntyy helvetin kautta!

    Älä Sini välitä, sä edelleen tiedät kyllä parhaiten mikä on teille parasta ja mä epäilen, että ketään ei jälkikäteen kiinnosta mistä reiästä se lapsi tähän maailmaan putkahti. "Ai sä haet tätä pankinjohtajan paikkaa, juu ei onnistu, kun sähän oot syntyny sektiolla..."

    Näitä ihmisiä vaan tuntuu olevan, joille oma kokemus on se ainoa oikea. Kiva, jos joku synnyttää samalla vaivalla kun aivastaa. Se ei oo meille kaikille ihan niin helppoa. Ja jos kerran kärsimys niin jalostaa, niin tuommoset avosydänkirurgisetkin toimenpiteet vois tehdä ilman puudutusta. Miks helvetissä ihmisen pitää kärsiä henkisesti ja fyysisesti, kun tuskaa pystytään vähentämään nykyään erittäin tehokkaasti?

    Aika harva lähtis avautuun hämähäkkifoobikolle, että "mitä sä näitä pelkäät", mut jos raskaana oleva nainen pelkää synnyttää, niin sepä onkin vapaata riistaa monesti myös lääkäreiden mielestä. Mikä logiikka hitto vie, kuka oli se ihminen, joka sai päättää mitä on okei pelätä? ARGH!

    - Piia (jonka pää leviää justiinsa)

    VastaaPoista
  7. Ps. Anonyymille tiedoksi, että on suorastaan hengenvaarallista saada odottavien äitien verenpaine nousemaan tällä tapaa. Avoimesti syytän sua ens neuvolakäynnillä, kun on paineet taas katossa :D

    - Piia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Piia!
      Sinä voisit perustaa blogin tai ruveta minulle tuuraajaksi kirjoittelemaan. Sinä se osaat aina valita sanat kivasti ja saat minunkin verenpaineen laskemaan vihdoin.
      Voisko susta kloonata mulle tukihenkilön loppuraskaudeksi? <3

      Miljoona sydäntä ja pari helpotuksen kyyneltä!

      Poista
    2. No voi sinnuu <3

      Mulla ei riitä mielenkiinto oman blogin kirjoittamiseen ja sä et toivottavasti tuuraajaa tarvi, kun oot niin reipas itsekin ja mua ei ees tarvii kloonata, alan sulle tukihenkilöks koska vaan :)

      Kiva kuulla, että helpotti! Miljoona sydäntä ittelles!

      - Piia (myöskin normaalein verenpainein vaihteeks)

      Poista
  8. no jaahas, joku umpimielinen anonyymi sit käyny kirjotteleen :D luojan kiitos Suomessa saapi valita itse synnytystapansa. On muutenkin alkanu tuntumaan että tuosta (alatie)synnytyksestä on tehty joku tabu. On väärin "synnyttää" sektiolla. Ja samaan kastiin laittaisin myös imetyshypetyksen. (vai joko se on laantunu? :D )
    ziisus. -.-
    kiitos ja anteeksi.

    -kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä, eihän pelkosektioita tarvitse ymmärtää, en sitä vaadikaan.
      :D Oon miettiny kanssa, kun esikoinen lopulta leikattiin niin se oli jotenkin " huono asia " ja sitten, kun imetys jäi pois siinä 3kk iässä niin sekin oli huono asia ( ihan ku ketään kiinnostas se että yritit, vaan onnistumisilla näyttäs olevan väliä )

      Ziisus todellakin.

      Poista
  9. Moikka Sini! Täällä kirjoittelee sama "umpimielinen anonyymi" joka tuon kysymyksen sinulle, ilmeisen tökerösti, esitti. Ensinnä haluan pyytää anteeksi, jos aiheutin sinulle pahaa mieltä kysymykseni johdosta. Tosiaan tarkoitukseni oli saada selville vähän enemmän tästä pelostasi, ja syistä miksi sektion haluat.. Eikä suinkaan kiillotella olematonta sädekehääni.

    Kerroit, että alkuraskaudessa ajattelit pystyväsi alatiesynnytykseen, mutta pelkosi tätä kohtaan onkin kehittynyt vasta raskausajalla. Tämä tieto vastaa kysymykseeni mainiosti, et siis ollut tietoinen valtavasta pelostasi raskaaksi tullessasi.

    Itse olen kuin olenkin synnyttänyt (...alateitse) pienokaiseni. Synnytys oli vaikea (napanuora tiukasti kaksi kertaa lapsen kaulan ympäri, sykkeiden laskua, makaamista kylkiasennossa sängyssä koko 18h avautumisvaiheen ajan, täysi lamaantuminen ponnistusvaiheessa, ponnistaminen alapää puudutuksista turtana päättömästi jne.) ja sektiotakin tämän aikana suunniteltiin. Itse kuitenkin poden kai jonkinlaista sektiopelkoa kun en kuin suurimmassa hädässä halunnut tähän vaihtoehtoon suostua. Siksi halusin selvittää ja nimenomaan avartaa omaa pientä umpimieltäni kysymällä suoraan ihmiseltä, joka nimenomaan haluaa valita sektion synnytystavakseen.

    "turha sektio" oli aika kärkäs sanavalinta, myönnettäköön. Tällä tarkoitin kuitenkin vain sitä, että sektio tehdään muusta syystä kuin ilmeisestä sikiön tai äidin terveydestä johtuvasta syystä, toisen/kummankin hengen pelastamiseksi (perätila, äidin liian ahdas lantio jne.). Ymmärrän nyt, että pelkosi on niin suurta luokkaa että tässäkin tapauksessa sinun ja tulevan pienokaisesi terveys saattaisi vaarantua paniikin tms. seurauksena.

    Aina oppii uutta, kiitos kun selvensit minulle asiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle kommentista, joka selvästi puhutti. Oon niin raskaushormonihuuruissa, että otan itseeni aika paljon asioita ja tartun tosiaan kommenteissakin pikkuasioihin, vaikken yleensä näin teen :) Saatoin ylireagoida, suotakoon sekin anteeksi ja menköön loppuraskauden piikkiin.

      Tää kommentti piristi aivan valtavasti, kiitos kun jaksoit sen kirjoittaa.
      Jos pelkoni olisi ollut tälläinen ennen raskautumista, niin olisi jääny muksu tekemättä.

      Poista
  10. Oli pakko tulla kirjottamaan tähän! Järjetön kommentti anonyymiltä, ilmeisesti ei mitään tajua synnyttämisestä. Itse olen kokenut sektion sekä alatiesynnytyksen ja voin sanoa että toisen lapsen kohdalla alatiesynnytys oli aivan kauhea kokemus, ja vaan sen kivun takia (lapsi oli jumissa) se oli järkyttävää ja kun se piti väkisin työntää, repesin, joten kipu ei todellakaan loppunut siihen vaan sitä jatkui kuukausi pari sen jälkeenkin. vielä nykyäänkin alapää tuntuu oudolta joten ymmärrän täysin jos joku haluaa sektion. Sektio oli 100 kertaa helpompi ja kivuttomampi, oltiin molemmat onnellisempia, minä ja esikoinen. Toki elämä olis kakkosen kohdalla ollut vaikeampaa jos olisi tullut maailmaan sektiolla kun olis pitänyt pystyä esikoisestakin huolehtimaan mutta luulen että olisin silti ollut tyytyväisempi ja terveempi. sektiosta parantuu kuitenkin aika nopeesti, ainakin itse paranin ja lääkkeet on niin hyviä ja voi ISTUA ilman kipua, luksusta, todella! Älä välitä näistä tyhmistä kommenteista, tiedät itse mihin pystyt ja mihin et. Ei tee sinusta huonoa äitiä todellakaan, päinvastoin olet rohkea kun vaadit itsellesi jotain mitä ei helpolla saa läpi (ainakaan jokapaikassa). Itsekin kävin läpi pitkän taiston että sain sektion esikoisen kohdalla vaikka oli perätilassa ja siinä on aina suuret riskit. Pysy lujana ja tsemppiä tulevaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) kiitos tsemppauksesta.
      Uskon että meilläkin olisi parannuttu esikoisen sektiosta nopeammin, jos kohtu ei olisi tulehtunut sen jälkeen :)

      Poista
    2. Se riippuu niin ihmisestä mitenkä sektion haava ja mitenkä taas alatiesynnytyksen haavat paranee. Itse alatiesynnytyksen kokeneena voin kertoa,että paranin kyllä tosi nopeasti muutamasta tikistä huolimatta. Tosin minun tapauksessa alatiesynnytys sujui tosi hyvin ja voin vain toivoa,että ensi kerrallakin sujuu. Ymmärrän kyllä,että alatiesynnytys voi tosiaankin olla kipeä, raskas ja uuvuttava plus muut pelottavat kokemukset.

      Poista
  11. Hyvä Sini! Nykypäivänä sektio ei ole mikään ongelma, asutaan kuitenkin kehittyneessä valtiossa!

    VastaaPoista
  12. Voi vitsi, on se niin jännä kuinka eri tavoin me suhtaudutaan siihen sektioon. Mä taas rukoilen sitä, että saisin synnyttää lapseni alakautta eikä tarvis kestää sitä sektiotuskaa ja haavaa... Mulle kauhein skenaario on se että mennään taas puukon alle. Mut toisaalta taas samantyyppisen synnytyksen kuin sä kokeneena ymmärrän että sitä (mun kohdalla) usean vuorokauden supisteluhelvettiä ei halua kokea enää. Mutta toivotaan että kumpikin saadaan mitä halutaan, sinä sektion ja minä alatiesynnyksen (mieluiten helpon sellaisen). :) pusuja, oot kielessä.

    VastaaPoista
  13. Ite sain esikon ns.pelkosektiolla, kun asiallista synnytystapa arviota ei ehditty tekemään paikkakunnan vaihdon takia. Kyllähän mullekin tultiin jopa Fb avautumaan siitä sektiosta. En tosiaan ymmärrä miksi miun ois pitänyt yrittää alatieSynnytystä, kun oli todella suuri todennäköisyys että vauva jää lantioon jumiin ja sitten oiskin ollu kiirus leikkuriin. Nyt oon uudestaan raskaana ja ihan suoraan aion kyllä ilmoittaa että kun en kerta viimeksi suostunut kokeilemaan josko onnistuisi niin en nytkään siihen suostu. Sen oon huomannut että sektiovastaisuus/myönteisyys vaihtelee sairaaloittain tosi paljon. Toivon mukaan saat haluamasi sektion :)

    VastaaPoista
  14. Löysin blogisi juuri toisen blogin kautta, ja jään ehdottomasti ikuisena vatsa- ja vauvakuumeilijana seuraamaan. :) Itse synnytin joulukuussa 2011 5 minuutin hätäsektiolla tyttäreni. Olen aina halunnut kaksi lasta, nyt ollaan miehen kanssa erottu, joten hetkeksi joudun haaveistani luopumaan. Mutta tiedän jo tässä vaiheessa, että mikäli toisen lapsen joskus saan, se on suunniteltu sektio. En tiedä, onko minulla se synnytyspelkokaan niin suuri, mutta hätäsektion kokeneena, ja kun kaikki ei senkään suhteen mennyt hyvin, niin koen sektion olevan paras vaihtoehto minulla ja mahdolliselle tulevalle lapselle. Näin ensimmäistä kertaa lapseni hänen ollessaan 10 tunnin ikäinen, kun hänet tuotiin heräämöön makaamaan rinnalleni, täysimetin 8 kuukautta, ja nyt tytön ollessa melkein 11kk, maitoa litkitään vieläkin (ainakin mielestäni) litratolkulla :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...