Synnytystapa-arvio, Rv 35+3

Ajattelin jatkaa tällä samaisella onnellisuuslinjalla, sillä tänään kävin synnytystapa-arvioinnissa ja täytyy todeta, että oli ehkä raskauden paras käynti tähän mennessä.

Aloitin aamuni juttelemalla kätilön kanssa, joka vastoin kaikkia odotuksiani kuunteli, tuki ja ymmärsi. Hän ei painostanut, ei yrittänyt kääntää päätäni, kävi kanssani läpi sektion riskit ja kyseli vointiani. Sillä hetkellä tuntui, että siinä vasta on nainen oikeassa työssään, minua ei nimittäin ahdistanut, eikä itkettänyt. minulle alustavasti luvattu sektiopäätös varmistettiin ja sitten juteltiin niitä näitä raskauden kulusta ja tulevista viikoista. Sain kotiin ohjeet sektioon valmistautumisesta ja käyntiin yhdessä läpi sairaalan toimintatavat.

Seuraavaksi tapasin tosi mukavan lääkärin, joka vielä varmisti kätilön kirjaamat asiat, kertoi lisää riskeistä ja siitä, että jos lisää lapsia siunaantuu, niin synnytystapa on automaattisesti sektio. Kurkattiin poika vielä ultralla, painoarvio syntyessä olisi arviolta jotain 3,5kg - 4,0 kg, eli hieman suurempi mötkö odotettavissa, kuin isoveljensä syntyessään, lapsivettä reippaasti, istukka hieman kalkkeutunut ja vauva on laskeutunut alemmas mutta pää heiluu vielä kovasti. Kanavaa jäljellä tosi monta senttiä ja sisäsuu ummessa edelleen. Tarkastettiin edellinen sektioarpikin ja kirjattiin neuvolakorttiin tärkeät tiedot.

Syntymäpäiväkin pojalle saatiin päätettyä pienen venkslauksen jälkeen mutta jätän sen paljastamatta. Jos se nyt lipsahtaa, niin ei se maailmaa kaada, mutta pidetään nyt suuri yleisö jännityksessä. Sen verran voin sanoa, että tänä vuonna meitä tulee olemaan varmuudella 4. Tietenkin on mahdollista, että poika ottaakin varaslähdön, jota emme osaa itsekään ennustaa. Jännityksellä loppuun asti, pääasia on nyt se, että saan nauttia viimeiset viikkoni rauhassa, lelliä esikoispoikani pilalle ja valmistautua vauvan saapumiseen ottamalla vielä miljoona mahakuvaa ja muistaa vielä tuota miestäkin.


Ps. Loppuraskauden unettomuus alkoi ja järjetön himo purkkiananakseen!