2013/11/25

Se tavallinen tarina



Mikä viikonpäivä?
No juurikin se.

Se alkoi esikoisella jo ennen kuutta, kaikki oli hänen kuninkaallisella korkeudellaan huonosti tai vähintään päin sitä itseään. Aamupuuroa taisteltiin alas 1,5 tuntia ja lopulta se päätyi pojan raivokohtauksen kautta keittiön ja kylppärin välillä oleviin seiniin. Tietenkin mustikkaa. kuinkas muutenkaan. Ei auta, kuin huokaista raskaasti ennen yhdeksää.

Erääntyviä laskuja on muutenkin vino pino ja postimies haluaa tuoda pari muistutuslaskua. Soittelen erinäisiin paikkoihin, sillä nyt ei ole kyllä minusta kiinni nämä muistutukset. 
Jonottaminen on maksullista, tietenkin. 
Jonotan useamman minuutin. Ärsyttää. Syön neljä joulutorttua. 
Lounaalla oleva porkkanalaatikko ei suurelle kulinaristillemme kelpaa. Eipä tietenkään.
Mikään ei kelpaa.

Pankissa saa taas odottaa, luen keskusteluja huonoista äideistä ja laihduttamisesta. Muistan, että aamupaino oli taas viikonlopun mässäilyjen takia liian paljon plussaa. Ahdistaa ja masentaa. Ja taisimpa kiskoa ketutukseen rivin ( tai mitä sitä valehtelemaan..Kaksi riviä..) illaksi varattua suklaata.
Syyllistän itseäni vähän lisää ja huomaan, että jalassa olevat sukat ovat eriparia.
Luuristakin hajosi näyttö, ei siis Instagramia, eikä pitkiä puheluita hetkeen. 
Unohdimpa kaiken hyvän lisäksi ottaa kuvat talteen ennen, kuin se lähti huoltoon. 
Puhelitonta elämää viikon. 
Ehkä jopa kaksi.
Nyt huomaa miten koukussa siihen älypuhelimeen voikaan olla.

Porkkanalaatikko ei kelpaa iltapäivälläkään.
Yksi kyläily jäi kokonaan väliin.
Jäähynurkassa istutaan koko loppupäivä. 
Huudetaan niin, että naapuritkin kuulevat.
Yhtään ei edes ilahduta se, että on ollut viikon ilman tupakkaa. Tekisi nimittäin mieli sulkeutua parvekkeelle ikiajoiksi. 
Onneksi ei ole varaa ostaa röökiä, pullonpalautusrahoilla saan kuitenkin energiajuoman. ( tässä kohtaa saa halutessaan vetää paskamutsi-kortin esille ) No kuinkas muutenkaan?

Lasken minuutteja siihen, koska on lupa laittaa lapset iltapalalle. Sitten katson Salkkarit, enkä todellakaan jaksa tehdä enää yhtään mitään. 

Tiistai, sinua odotetaan!


1 kommentti:

  1. Meillä ollut tooodella hyvä pvä mikä on ihme näin maanantaisin ja on kurjaa ku esikoinenki on hiipimässä yöpuulle. Tietää että kahta näin täydellistä päivää ei voi olla peräkkäin :D tiistai, älä tule ollenkaan :D

    toivottavasi teillä olisi huomenna jo paljon parempi päivä :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...