Tapahtumarikasta

Hei hei tammikuu.

Minä menin kolmen vuoden tauon jälkeen kouluun ja oli muuten yksi elämäni parhaista päätöksistä. Olen saanut uusia ystäviä, tulityökortin ja osallistunut myös trukkikurssille, opin maalaamaan ja hiomaan erilaisilla koneilla ja juonut kahvia enemmän, kuin koskaan aiemmin. 

Käytiin pösön kanssa ottamassa hieman vauhtia pellolta eräs perjantai-ilta ja tajusin toppahousujen mahtavuuden pakkasaamuina. Olen myös huomaamattani laihtunut neljä kiloa ja hiukset ovat ottaneet mystisen ja nopean kasvuvauhdin.

Elämääni asteli ihminen, jonka myötä facebookissa vaihtui parisuhdestatus ja olen myös ehtinyt pyörähtämään Tampereella. Ja ostinhan minä sen ruokailuryhmän ja uuden objektiivinkin vihdoin ja viimein. Olinhan niistä ja tovin ehtinyt haaveillakin.

Miro oppi kävelemään ja Mikael erottaa oikean ja vasemman äitiään nopeammin. Meillä asuu nykyään erittäin reippaita lapsia, jotka ovat saaneet uutta positiivista energiaa päiväkodista. 

Ja minä olen kaiken tämän arkisen elämän keskellä onnellinen.

Kaikki on paremmin, kuin koskaan.

Oikeastaan kaikki, mitä halusin, onkin yhtäkkiä tässä ja nyt.

Se tuntuu upealta.