Syntymäpäiväni oli ja meni ja kyllä sai taas huomata, ettei se vanhuus yksin tule..
Sanni piristi työpäivän jälkeen ihanilla leivoksilla ja syntymäpäiväkortilla, äiti ja isä soittivat onnittelut, Rauli soitti laulaakseen onnittelulaulun, facebook täyttyi onnitteluista, lapsilta sain hajuveden ja illalla Emppu kävi parantamassa maailmaa kanssani saunaillan merkeissä. Tavallinen tiistai tuntui oikein mainiolta.
Ja sitten yöllä alkoi oksentaminen. Aamulla nousi kuume ja pienempi poika päätti myös aloittaa laattaamisen. Meillä ei todellakaan ole yhtään ainuita puhtaita petivaatteita koko talossa. Nukuin koko eilisen, kävin nukkumaan kahden aikaan päivällä ja heräsin kahdeksalta juomaan ja kävin takaisin nukkumaan herätäkseni tänään seiskan maita. On ainakin univelkaa lyhennetty, olo alkaa muutenkin olla jo aavistuksen verran elämän puolella.
Suunnitelmia pääsiäiselle? Ei kai muuta, kuin että kotona-kotona odottaa sunnuntaina kakkua ja lapset koukkaan kyytiin Savonlinnasta maanantaina. Nyt vielä hiljaksiin parantelen, taitaa jäädä astetta rankemmat juhlimiset väliin tältä erää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti