2018/09/18

Heipä hei



Viime postauksesta on kulunut jo yli neljä vuotta aikaa.. Miten minusta silti tuntuu, että vasta äskenhän lopetin kirjoittamisen? Tulin erään koulutehtäväni kautta pitkästä aikaa katselemaan tätä jo useimmiten unohtunutta blogiani ja vitsailin naapurilleni, että pitäisiköhän käydä rustaamassa kuulumisia. Mietin muutamaan otteeseen ihan vakavissani paluuta, varsinkin kuopuksen odotus- ja vauva-aikana.
Tässä ollaan.
Neljään vuoteen on mahtunut niin paljon kaikkea ihanaa ja kamalaa. No ensinnäkin, me ollaan muutettu jotain neljä kertaa ainakin tässä välissä, asumme silti vielä Kuopiossa. Tällä hetkellä ahtaudutaan kerrostalokolmioon, kaikkine romuinemme.









Rakas tyttäremme tosiaan syntyi syyskuussa 2015 täydentäen meidän perheen. Hänestä tuli Iita ja hän on nimensä veroinen matami. Iitalla on punertavat hiukset ja samanlaiset silmät, kuin veljillään. Mikaelhan on jo muuten tokaluokkalainen ja Mirokin jo eskarissa, niistä on tullut isoja  ja taitavia poikia. Mikaelista tuli analyyttinen, matemaattisesti lahjakas ja suurella empatiakyvyllä varustettu poika. Miro on taas syttö ja leimahdus, liikkuu aivan koko ajan pysähtymättä välillä edes hengittämään ja hän on selvästi kiinnostunut kaikesta äijäilystä, kuten kalastuksesta.

Me juhlimme Markun kanssa häitä kesäkuussa 2016. Sairastuin saman vuoden lopussa ja vaikean puolivuotisen jälkeen aloin onneksi voida paremmin. Sen puolen vuoden aikana koko ajatusmaaailmani koki muutoksen, aloin ensimmäistä kertaa koskaan hahmottaa elämääni ja tekemisiäni paremmin. Aloin kai tajuta, millaisen elämän lopulta haluan.

Valmistuin teolliseksi pintakäsittelijäksi, kokeilin opiskella rakennuspintakäsittelyä mutta se jäi hyvin nopeasti. Olin työttömänä 1,5 vuotta, kunnes aloitin tässä kuussa opiskelemaan yhteisöpedagogiksi Humakissa. Nyt olen oikealla alalla. Meni vaan aikaa löytää se. Mä en ehkä kestä, miten jännää tämän julkaiseminen loppuunsa on. Mitä teille kuuluu? Tavoittaakohan tämä ketään? Ihanaa syksyä teille kaikille, jotka tänne olette löytäneet!

Ps. En osaa käyttää tätä enää, en saa samoja fontteja, kuin aiemmin...

3 kommenttia:

  1. Moi! En enää käytä bloggeria (tai mikä lie tämä nykyisin mahtaa ollakaan), mutta just tänään ajattelin vuoden tauon jälkeen katsoa kirjoittaako kukaan tänne enää postauksia. Meinasin lentää pyrstölleni, kun näin sun kirjoittaneen! Olin aikanaan aktiivinen lukija ja nyt tuli aika hyvä fiilis tietää miten teillä menee. Ja ettäpä vielä tyttärenkin olet saanut, ihanaa! Kaikkea hyvää myös jatkoon! :)

    VastaaPoista
  2. Minut ainakin tavoitti terveisin vanha lukijasi! Mukava kuulla sinusta pitkästä aikaa

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...